Suoraan sisältöön
Opiskelijoita lukiossa. Kuva: Elina Manninen / Kuvatoimisto Keksi / Team Finland

Perhetausta ja asuinalueet selittävät maahanmuuttajien lasten ja suomalaistaustaisten lasten koulutuserot

Maahanmuuttajien lapset suorittavat pääkaupunkiseudulla toisen asteen tutkinnon keskimäärin harvemmin kuin suomalaistaustaiset lapset. Kuitenkin kun maahanmuuttajien Suomessa syntyneitä lapsia verrataan perhetaustaltaan ja asuinalueiltaan samankaltaisiin suomalaistaustaisiin lapsiin, kouluttautumiseroja ei havaita.

Tiedot selviävät Helsingin kaupunginkanslian erikoistutkija Laura Ansalan tuoreesta artikkelista kaupunkitutkimuksen Kvartti-verkkolehdessä.

Keskimääräiset erot kouluttautumisessa maahanmuuttajien lasten ja suomalaistaustaisten lasten välillä ovat pääkaupunkiseudulla huomattavat.

– Maahanmuuttajien lasten kouluttautumisen yleisyys kuitenkin vaihtelee paljon eri ikäisinä ja eri alueilta Suomeen saapuneiden lasten välillä, sanoo Ansala artikkelissaan.

Vertailuissa olisi syytä huomioida myös maahanmuuttajataustaisten ja suomalaistaustaisten perheiden väliset erot sosioekonomisessa taustassa ja asuinalueissa.

Käsitys maahanmuuttajien lasten kouluttautumisesta muuttuu paljon, kun heitä verrataan suomalaistaustaisiin lapsiin, jotka ovat kasvaneet tuloiltaan, työllisyydeltään ja kotitalouden rakenteeltaan samankaltaisissa perheissä ja samoilla postinumeroalueilla.

Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien Suomessa syntyneet lapset suorittavat toisen asteen tutkinnon 23 ikävuoteen mennessä vähintään yhtä todennäköisesti kuin perhetaustaltaan ja asuinalueiltaan samankaltaiset suomalaistaustaiset lapset.

Lasten maahan saapumisikä vaikuttaa kouluttautumiseen

Lapsena ja teini-iässä Suomeen saapuneet maahanmuuttajien lapset suorittavat toisen asteen tutkinnon harvemmin kuin Suomessa syntyneet maahanmuuttajien lapset.

– Vaikutuksen taustalla voi olla useita erilaisia tekijöitä. Esimerkiksi Suomeen muuttaminen ennen kielten oppimiselle kriittisiä ikävuosia tai vanhempien Suomessa viettämä aika voisivat edistää lasten kouluttautumista, Ansala sanoo.

Vaikka erilaisia vaihtoehtoisia selityksiä ei voi analyysin perusteella täysin poissulkea, saapumisiän merkitystä näyttää kuitenkin todennäköisimmin selittävän lasten itsensä suomalaisessa yhteiskunnassa viettämä aika.”

Lapsuusaikana Suomeen saapuvat maahanmuuttajien lapset voisivat siis hyötyä räätälöidyistä, kouluttautumista edistävistä tuen muodoista.

Kvartti-artikkelin analyysi pohjautuu Ansalan ym. (2019) tutkimukseen, joka tarkastelee maahanmuuttajien lasten kouluttautumista ja muuta pärjäämistä koko Suomen tasolla. Tulokset koskevat myös pääkaupunkiseutua.

Lisää aiheesta
Kvartti-verkkolehti

Laura Ansala, Ulla Hämäläinen & Matti Sarvimäki (2019): Age at arrival, parents and neighborhoods: understanding the educational attainment of immigrants’ children (pdf). Journal of Economic Geography.

JAA