Suoraan sisältöön
Ruoka-annoksia ravintolan keittiön pöydällä / Kuva: Maarit Lahdesmaki

Pääkaupunkiseudun ravintoloiden ja suurtalouksien keittiöiden pintapuhtaudessa parannettavaa

Pääkaupunkiseudun ravintoloiden ja suurtalouksien pintojen puhtaudesta tehtiin selvitys vuosina 2017 ja 2018. Näytteitä otettiin 202 ravintolasta ja 127 suurtaloudesta, joissa käsiteltiin helposti pilaantuvia pakkaamattomia elintarvikkeita. Tutkimusten perusteella 79 prosenttia pintapuhtausnäytteistä arvioitiin hyviksi, 10 prosenttia välttäviksi ja 11 prosenttia huonoiksi.

Keittiössä käytettävistä työvälineistä ja kalusteista otettiin 1 164 pintapuhtausnäytettä. Lisäksi WC-tilojen ovenkahvoista otettiin 67 näytettä. Työvälineistä ja kalusteista tutkittiin aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku sekä enterobakteerit ja ovenkahvoista norovirus. 

Ravintoloiden pintojen puhtaus oli suurtalouksia heikompi: suurtalouksien näytteistä 88 prosenttia arvioitiin hyviksi ja ravintoloiden 74 prosenttia. Huonoksi arvioiduista näytteistä otettiin 108 uusintanäytettä, joista 56 prosenttia oli hyviä. WC-tilojen ovenkahvoista ei todettu norovirusta.

”Tulokset tukevat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ohjetta siitä, että elintarvikehuoneistojen tulee seurata pintojen puhtautta osana omavalvontaa. Keittiövälineiden ja pintojen puhtauteen vaikuttavat muun muassa käytettävät puhdistusmenetelmät, puhdistusaineet sekä välineiden käsittely ja säilytys puhdistamisen jälkeen”, kertoo tiimipäällikkö Mia Degerlund Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista. 

Selvityksen perusteella erityisesti ravintoloita tulee opastaa nykyistä enemmän puhtaanapitoon liittyvissä asioissa sekä näytteenotossa.

Tutkimuksen tekijät  ovat Espoon seudun ympäristöterveys, Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus ja Vantaan ympäristökeskus.

Tutustu selvitykseen (pdf)


JAA