Suoraan sisältöön
Opiskelijan kaupunki 2019 -tutkimuksen kansilehti

Miltä pääkaupunkiseutu näyttää korkeakouluopiskelijan silmin?

Opiskelijan kaupunki 2019 -tutkimus tarjoaa tuoretta tietoa pääkaupunkiseudun opiskelijoiden asumisesta, liikkumisesta ja osallisuudesta. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä ja korkeakouluopiskelijoiden itsenäistä opiskelua.

Tutkimus toimii myös työkaluna opiskelijalähtöisten palveluiden kehittämiselle pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen julkaisuseminaarissa 12. joulukuuta pääpuhujana ollut kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki kommentoi tutkimuksen tuloksia:

"Helsingin tavoitteena on, että kaupunki on kaikille opiskelijoillemme erinomainen kaupunki opiskella ja tehdä tiedettä. Kaupunkina voimme erityisesti vaikuttaa siihen, että kaikille opiskelijoille riittää asunto ja he pääsevät liikkumaan sujuvasti”, Sinnemäki painottaa.

”Helsinki kasvaa vauhdilla, ja vain riittävä asuntorakentaminen turvaa sen, että kukaan opiskelija ei jää ilman asuntoa. Opiskelijat arvostavat mutkatonta ja kohtuuhintaista julkista liikennettä, erityisesti raideyhteyksiä, sekä hyviä pyöräilyolosuhteita, ja näihin satsaaminen on koko Helsingin etu.”

Opiskelijat kokevat edelleen asunnottomuutta, miniyksiöt nähdään houkuttelevina

Kyselyyn vastanneista 8 prosenttia ilmoitti olleensa opintojensa aikana asunnoton. Asunnottomuutta kokeneista yli kolmasosan (35 %) asunnottomuus kesti yli kaksi kuukautta. Osa opiskelijoista (7 %) myös ilmoitti kokeneensa syrjintää asuntomarkkinoilla. Yleisin syrjimisen aihe liittyi etnisyyteen ja tulkittuun ei-suomalaisuuteen.

Puolet vastaajista (54 %) vastasi voivansa kuvitella asuvansa miniyksiössä, jos asuisi yksin ja asunnon hinta olisi sopiva. Suurin osa vastaajista asuu tällä hetkellä vuokralla joko yksiössä tai kaksiossa.

Alle kolmasosa opiskelijoista käyttänyt kaupunkipyöriä, vaikka pyöräily nähdään mieluisena liikkumismuotona

Pääkaupunkiseudun opiskelijoiden suosituimmat päivittäisen liikkumisen muodot ovat HSL:n joukkoliikenne, jalankulku sekä pyöräily siinä tilanteessa, jossa tarjolla ovat hyvät pyöräilyväylät. Vastaajista vain 28 % ilmoitti käyttäneensä kaupunkipyörää. Harva opiskelija autoilee, alle 20 % käyttää autoa useammin kuin kerran viikossa.

Ympäristöasiat ovat opiskelijoille tärkeitä - joka viides vastaaja oli autottoman keskustavyöhykkeen kannalla. Kolmannes opiskelijoista kannattaa maksutonta joukkoliikennettä.

Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden suurin työllistymisen este Suomessa on kielitaito

Tutkimuksen mukaan laadukas ja edullinen koulutus, korkeatasoinen tutkimus ja Suomi itsessään elinpaikkana ovat kansainvälisten opiskelijoiden näkökulmasta vetovoimaisia, mutta työelämän niukat mahdollisuudet kumoavat näiden vetovoiman.

Kielitaitovaatimukset ovat suurin yksittäinen työllistymisen este, tosin ICT-ala muodostaa työllistymismahdollisuuksissa poikkeuksen. Tutkimukseen osallistuneiden kv-opiskelijoiden yleinen kokemus oli, että työnantajat eivät ole halukkaita palkkaamaan henkilöitä, joiden suomen kielen taito ei ole sujuvaa. Opiskelijoille oli syntynyt usein kuva, että kielikysymystä on käytetty piilorasistisena syynä palkkaamatta jättämisellä.

Tutkimuksen on toteuttanut Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus ja tutkimuksessa ovat mukana World Student Capital ry, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon kaupunki, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Hanken Svenska handelshögskolan, Taideyliopisto, HYY, AYY, Laureamko, Metka, Helga,  3AMK, HUMAKO, Hoas sekä HSL.

Opiskelijan kaupunki 2019 tutkimus (pdf)
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus

JAA