Suoraan sisältöön
HYTE-seminaarin paneelikeskustelijat

Helsinki, Espoo ja Vantaa edistävät yhdessä asukkaiden hyvinvointia

Hyvinvoinnin ja terveyden (hyte) edistäminen vaatii monipuolista yhteistyötä, jossa mukana ovat kaikki – paitsi kaupunkiorganisaatiot, myös järjestöt, yritykset ja asukkaat itse. Helsinki, Espoo ja Vantaa ymmärtävät tämän hyvin ja haluavat edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä yhä tiiviimmin kaupunkien välisessä yhteistyössä.

Tämä kävi selväksi kolmen kaupungin yhteisessä Pääkaupunkiseudun yhteinen HYTE – vaikuttavasti yhteistyössä -seminaarissa Helsingin kaupungintalolla.

Kaupungeissa on tähänkin mennessä tehty hyvää työtä. Tapahtuman paneelissa Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen pyysi paneelin osallistujia kehumaan tuoretta saavutusta.

Helsingin kaupungin toimialajohtaja Liisa Pohjalainen kehui Helsingin tuoretta liikkumisohjelmaa sekä mittavaa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn ohjelmaa.

Apulaispormestari Sanna Vesikansa huomautti, että tärkeimpiä saavutuksia on nähdä asukkaiden terveyden paranevan. Merkittävää on, että nuorten alkoholin käyttö laskee. Asunnottomien tilanne on kohentunut niin hienosti, että tulokset ovat herättäneet kansainvälistäkin huomiota.

Pohjalainen pohti, että iso kysymys on, kuinka asukkaat saadaan nykyistä tiiviimmin mukaan hyvinvointiaan ja terveyttään edistämään. On tärkeää, että kaupunkiorganisaatio näyttäytyy heille yhtenä kaupunkina ja että kaupunki näkee asukkaansa kokonaisina ihmisinä.

Espoon perusturvajohtaja Juha Metso kertoi hyvänä esimerkkinä yhteishankkeen sivistystoimen kanssa. Siinä kaikki koululla toimivat suuntaavat työssään siihen, että kaikki nuoret saadaan mukaan.

– Jotta kansalaiset hyötyvät, meidän pitää kyetä uudistumaan. Työn ja ammattien on muututtava niin, että oikeasti kohtaamme myös huonoiten menestyvän väestönosan. Me olemme syrjäytyneitä siitä maailmasta, Metso huomautti.

Vantaan sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth mainitsi, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ on madaltanut kaupunkiorganisaation rajoja. Toisaalta hän pohti, että toimenpiteistä huolimatta eriarvoistuminen lisääntyy, mikä koskee myös muita kaupunkeja.

– Ellemme pysty tarttumaan kunnolla eriarvoistumiseen, se kasvaa yhä nopeammin. Tarvitaan lisää ja uusia toimenpiteitä ja esimerkiksi uudelleenkoulutusta, jotta voimme taata kaikille samanlaiset hyvinvoinnin edellytykset.

Maankäytön suunnittelulla ja koulutuksella iso rooli

Kolmen kaupungin edustajat olivat yksimielisiä siitä, että maankäytön suunnittelu on parhaimmillaan mitä suurimmassa määrin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Mitä järkeä on esimerkiksi kehottaa liikkumaan, jos pyörätiet ja muutkaan arkipäivän liikuntamahdollisuudet eivät ole kunnossa?

Kaupunkisuunnittelussa ei saa unohtaa myöskään, kuinka merkittävä hyvinvoinnin lisääjä on luonto.

Myös koulutus on ratkaisevassa asemassa, sillä se tutkitusti vähentää eriarvoisuutta. Vesikansa huomautti, että vaikka Suomessa on maailman paras koulujärjestelmä, sen pitää kyetä ottamaan nykyistä paremmin maahanmuuttajat huomioon. Ajankohtainen kysymys on esimerkiksi se, kuinka aikuiskoulutus pystyy kouluttamaan luku- ja kirjoitustaidottomat ihmiset työelämään.

Tilanteeseen on havahduttu, ja Stadin osaamiskeskus tekee hienoa yhteistyötä työvoimaviranomaisten kanssa.

Tehdäänkö nyt oikeita asioita?

Kuntaliiton Airaksinen esitti omassa puheenvuorossaan kolme väittämää vaikuttavammaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi pääkaupunkiseudulla. Ensimmäiseksi hyvinvoinnin ja terveyden tilanteesta olisi oltava realistinen tilannekuva. Tuo kuva riippuu hänen mielestään siitä, minkä tiedon valossa tilannetta tarkastellaan. Onko luupin alla esimerkiksi eri alueiden tulotaso, työttömyys ja turvallisuus?

Airaksinen korosti hyvinvoinnin ja elinvoiman yhteen kietoutumista sekä tiedolla johtamista. Hän tosin muistutti, että tiedolla johtamisessa polku tiedosta tekoihin on pitkä ja kivinen.

Ennen kuin tieto muuttuu toiminnaksi, tiedon on oltava ymmärrettävää, sitä on siteerattava puheissa ja suunnitelmissa ja sen omaksumista varten on tehtävä töitä. Tiedon on myös muutettava päätöksentekijöiden ajattelua ja johdettava lopulta tekoihin.

Hän kehotti pääkaupunkiseudun kaupunkeja pohtimaan yhdessä, millaista muutosta tavoitellaan ja mitä se konkreettisesti tarkoittaa. Yhteinen tavoite voi olla vaikkapa, että asukkaiden toimintakyky säilyy nykyistä pidempään.

– Kysykää itseltänne, tehdäänkö nyt oikeasti niitä asioita, joilla voidaan vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen, Airaksinen huomautti osanottajille.

Turvallisuus mukaan hyte-työhön

STM:n neuvotteleva virkamies Heli Hätönen kertoi, että asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistettäessä keskeistä on vaikutusten ennakkoarviointi: jo ennen päätöksiä on tarkasteltava, liittyykö päätökseen asioita, jotka saattaisivat eriarvoistaa ihmisiä.

Valtioneuvostossa on vuodesta 2015 asti valmisteltu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen 2030 periaatepäätöstä, jossa hyte yhdistetään turvallisuuden edistämiseen.

Hätönen huomautti, että Helsingissä turvallisuus on jo nivottu vahvasti hyte-työhön. Kaupungissa ymmärretään, että mikäli eriarvoisuuden merkit kasaantuvat, turvallisuuden kysymykset ajankohtaistuvat. Näihin kysymyksiin puuttumalla edistetään myös hyvinvointia ja terveyttä sekä saadaan eriarvoisuutta vähenemään.

Hätösen mukaan yksi kaupunkien haaste on digitalisaation hyödyntäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Soten puolella digitalisaatiota hyödynnetään jo huomattavasti enemmän. Hytenkin puolella digitaalisia sovelluksia on, mutta ne ovat pirstaloituneet eikä julkinen sektori osaa hyödyntää muiden palveluja.

Hätönen haastoikin isot kaupungit tietovarantojen ja tekoälyn nykyistä tehokkaampaan hyödyntämiseen.

Toinen kaupunkien haaste on hänen mielestään tehdä nykyistä näkyvämmäksi elinvoiman, kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin yhteydet.

Myös HUS mukana

Myös HUS on mukana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. HUSin perusterveydenhuollon yksikkö on käynnistänyt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen projektin Hyvä kierre.

Kehittämispäällikkö Laura Suojanen kertoi, että projektissa keskitytään tupakoimattomuuden edistämiseen, osallisuuden vahvistamiseen, terveyserojen kaventamiseen ja kaatumistapaturmien ehkäisyyn.

Suojanen toivotti kaupunkien edustajat tervetulleiksi mukaan projektiin työpajoihin.

Yhteiset teemat yhdessä

Pohjalainen nimesi yhteisen seminaarin kaupunkien hyte-yhteistyön lähtölaukaukseksi. Hän ehdotti, että kaupungit voisivat miettiä yhteisen teeman tai tavoitteen, josta yhteistyö voisi konkreettisesti alkaa. Tällainen voisi olla vaikkapa eriytymisen ehkäisy.

Hänen mukaansa pohjan hyvälle yhteistyölle takaa vahva yhteisymmärrys siitä, kuinka laaja-alaista hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kaiken kaikkiaan on. Soten lisäksi siihen nivoutuvat niin koulutus ja kulttuuri kuin ympäristötyö.

Lue lisää:

Helsingin kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkkosivut

Espoon kaupungin hyvinvoinnin verkkosivut

Vantaan kaupungin terveyspalvelut; itsehoito

HUS: Hyvä kierre -projekti

Katso video:

HYTE-seminaari


JAA