Pääkaupunkiseudun kuntien palvelujen yhteiskäytön periaatteita

Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta

Yleistä

Yhteiskäyttö tarkoittaa sitä, että kuntalaiset voivat käyttää pääkaupunkiseudun kuntien järjestämiä palveluja kuntarajoista riippumatta. Tämä edellyttää kuntien yhteistoimintaa palvelutuotannon järjestämisessä. Se voi toteutua mm. palvelujen ostoilla/myynnillä/yhteistuotannolla, olemassa olevien tilojen täysimääräisellä hyödyntämisellä, palvelujen laadun määrittämisellä ja investoinneilla. Kunta voi myydä olemassa olevaa kapasiteettia tai kunnat toteuttavat yhteisesti sovitulla tavalla uusia palveluinvestointeja tai sopivat palvelujen järjestämisestä.

Palvelujen yhteiskäyttöä pyritään edistämään ensisijaisesti lakisääteisten palvelujen osalta sopimuksiin perustuen. Vapaaehtoisten palvelujen yhteiskäytön kehittämistä on tarkoitus selvittää jatkossa tarkemmin.

Tämän tarkastelun ulkopuolelle jäävät ne palvelut joissa jo laki antaa asiakkaalle vapauden valita palvelun tuottaja kuntarajoista riippumatta, ja joissa ei synny rahoitusvastuuta palvelun käyttäjän kotikunnalle.

Tässä tarkastellaan yleisiä, kaikkia toimialoja yhteisesti koskevia periaatteita. Palvelujen yhteiskäytön kokonaisuus muodostuu näistä yleisistä periaatteista ja eri toimialoilla valmisteltavista konkreettisemmista palvelujen yhteiskäytön kehittämissuunnitelmista.

Hallinnollisia aluejakoja ei nähdä esteenä palvelujen yhteiskäytön kehittämiselle.

Palvelujen yhteiskäytön tarpeiden kartoitus edellyttää yhteisesti tuotettua alueellista väestö- ja ikärakenne-ennustetta, jonka perusteella palvelujen yhteiskäytön laajuus voidaan arvioida. Tätä varten valmistellaan pk-seudun yhteinen ennuste sekä muu yhteiskäyttöä palveleva tietohuolto.

Palvelukapasiteetin tehokas käyttö

Palvelukapasiteetilla tarkoitetaan palvelut tuottavaa ja tuotantoa tukevaa henkilökuntaa sekä tiloja. Olemassa oleva vapaa kapasiteetti on järkevä käyttää yhtä kuntaa tai sen osa-aluetta laajemmin, jos ylikapasiteettia on ja kysyntä kasvaa pääkaupunkiseudulla. Ennen uuden tarvepohjaisen palveluinvestoinnin hankepäätöstä selvitetään, onko investointia korvaavia palveluja ostettavissa muista pääkaupunkiseudun kunnista, onko se perusteltua järjestää yhteistuotantona tai hankkia muilta palveluntuottajilta.

Uusinvestointien yhteistä ohjausta kehitetään. Investointisuunnitelmat laaditaan yhteiskäytön näkökulmasta. Selvitetään suunnitelmien käsittelyn hallinnollista / organisatorista järjestämistä.

Yhteisellä henkilöstöstrategialla luodaan edellytykset palvelujen tuottamiseen osallistuvan henkilöstön joustavalle käytölle kuntarajoista riippumatta.

Pienten erityisryhmien palvelujen tarve
Erityisryhmien, kieliryhmien sekä maahanmuuttajien palvelutarpeet tulevat paremmin hoidettua kun asiantuntemusta ja palvelujen tarjontaa keskitetään pääkaupunkiseudulla. Näin saavutetaan mittakaavaetuja.

Palvelujen keskittäminen on sitä tärkeämpää mitä pienemmistä erityisryhmistä on kyse. Riittävä asiakasmäärä takaa palvelun saatavuuden ja asiantuntemuksen ylläpitämisen ja hyödyntämisen.

Palvelujen laatukriteerien kehittäminen

Palvelun tarjoaminen ja järjestäminen kuntalaisille seudullisesti edellyttää sitä, että yhteiskäyttöisten palvelujen laatu ei saa merkittävästi poiketa kuntakohtaisesti eikä laatua koskevista yleisistä normeista.

Erityisesti palveluja ostettaessa huolehditaan laatukriteereiden sisällyttämisestä sopimuksiin.

Yhteisten pääkaupunkiseudun toimintaympäristöön ja palvelujen seurantaan ja arviointiin liittyvän mittariston kehittämistä selvitetään.

Tuotteen tai palvelun kullekin laatukriteeriulottuvuudelle tulee asettaa yksi tai useampia mitattavia/arvioitavia tavoitteita. Tuotteen tai palvelun tekemisen laadun indikaattoreita ovat mm. yksikkökustannukset ja läpimenoajat, Tuotteen loppuominaisuuden indikaattoreina voivat esim. olla hyvän tuotteen tai palvelun määritelmät. Asiakkaan kokeman laadun selvittämiseksi tehdään asiakaskyselyjä ja -tutkimuksia sekä käytetään asiakasraateja ja spontaanien palautteiden keräämistä.

Palvelujen sähköisen ympäristön kehittäminen

Palvelujen yhteiskäyttö edellyttää tiedon joustavaa ja ajantasaista siirtymistä kaupunkien kesken. Tarvitaan tietoa palvelujen käytöstä, asiakkaan tietoja eri palvelutilanteissa ja asiakkaan kannalta helppoa verkkopalvelua yli kuntarajojen. Tämä tarkoittaa tietojärjestelmien liittämistä toisiinsa, yhteisten tietojärjestelmien käyttöä tai toisen kaupungin järjestelmien käyttöä.

Verkkopalveluja kehitetään kaupunkien yhteistyönä. Kirjastojen tietojärjestelmiä, paikkatieto- ja kuntarekisteripalveluja sekä terveysneuvonnan call center-palveluja kehitetään yhteistyössä edelleen. Yhteistyössä panostetaan erityisesti liikenteen ja maankäytön, sosiaali- ja terveystoimen, opetustoimen sekä seudullisiin neuvonnan, tiedotuksen ja kaupunkilaisten vaikuttamisen verkkopalveluihin. Yhteistyö organisoidaan niin, että palveluja tuottavat organisaatiot ovat siinä keskeisesti mukana.

Vuoden 2005 aikana
- kartoitetaan yhteistyökohteet ja luodaan seudullinen suunnitelma niiden toteuttamiseksi
- otetaan käyttöön sähköisen asioinnin edellyttämä pääkaupunkiseudun yhteinen tunnistuspalvelu
- tehdään seudullinen verkkoportaali, joka sisältää seudulliset viestinnälliset, asiointiin ja kuntalaisten vaikuttamiseen liittyvät verkkopalvelut sekä toimii porttina kaupunkien palveluihin.

Palvelujen hinnoittelu

Pääsääntönä on se, että jos kunnan asukas käyttää toisen kunnan lakisääteisiä palveluja, käyttäjän kotikunta maksaa käytöstä aiheutuvat nettokustannukset.

Palvelujen hinnan tulisi kattaa niiden tuottamisesta aiheutuneet toimintakulut, rahoituskustannukset ja poistot. Kunnat voivat yhteisesti sopia kuinka paljon hinnasta subventoidaan verovaroin. Mikäli päädytään erilaiseen subventioasteeseen, tulee myös päättää siitä millä ehdoilla vieraskuntalainen voi käyttää subventoitua palvelua.

Sisäisellä hinnoittelulla tarkoitetaan sitä yhteisesti hyväksyttyä kustannuksiin perustuvaa hinnoittelua, jolla kaupungit ostavat toisiltaan palveluja. Tarvitaan selkeä sisäisen kustannuslaskennan ohje, jossa tulisi yhteisesti määritellä, mitä tekijöitä huomioidaan hinnoittelulaskelmissa ja mitä ei.

Kilpailuttaminen

Kaupunkien yhteistoiminta kilpailuttamisessa voi aikaansaada kustannussäästöjä. Kilpailuttaminen voi kohdistua sekä tavarahankintoihin että palvelujen tuottamiseen.

Pääkaupunkiseudun kunnille luodaan hankintoja koskevat yhteiset pelisäännöt. Lisäksi määritetään periaatteet, joiden mukaisesti kunnat pyytävät tarjouksia muiden kuntien tuottajayksiköiltä. Samoin voidaan sopia yhteisistä henkilöstöpoliittisista toimenpiteistä kilpailuttamistilanteessa.

Selvitetään mahdollisuudet pääkaupunkiseudun kuntien yhteisen kilpailuttamisyksikön perustamiseen.

Yhteisen hankinnan kehittämiseksi luodaan toimintatavat ja -kanavat, joilla muille pääkaupunkiseudun kunnille tiedotetaan suunnitteilla olevista tarjouskilpailuista. Näin turvataan synergiaetuja ja mm. tarjouspyyntöjä ja -vertailuja ja sopimusmalleja voidaan vertailla ja yhdensuuntaistaa kuntien kesken.

Hankintastrategioiden ja hankinnassa noudatettavien pelisääntöjen laatimisessa voidaan tehdä yhteistyötä.

Kaupunkien hankintastrategioita tarkistettaessa otetaan huomioon palvelujen yhteiskäytön näkökulmat.

Palvelusopimukset käyttöön, hallinnolliset esteet pois

Yhteiskäyttöön tarkoitettujen palvelujen tuottaminen on kuntien talousarviosäännösten kannalta hallintokunnille ongelmallista, koska tuotanto ei ole yleensä nettobudjetoitua eli hallintokunta ei saa myynnistä kertyviä tuloja käyttöönsä menojensa katteeksi. Menokehykset ovat oman kunnan asukkaille tuotettavien palvelujenkin kannalta tiukat. Lisäksi ajoittainen pula henkilökunnasta ja sopivista tiloista estää tuotannon lisäämistä yli oman tarpeen. Pääkaupunkiseudun kunnat voivat sopia yhtenäisestä käytännöstä tilanteissa, joissa kokonaisuuden kannalta on järkevää tuottaa palveluja toisen kunnan käyttöön sovittua korvausta vastaan. Tällöin palvelut tuottava hallintokunta saa tuloja vastaavan menojen ylitysoikeuden toisen kunnan kanssa tehdyn palvelusopimuksen perusteella. Nettobudjetoidussa yksikössä tätä menojen lisäämisestä aiheutuvaa ongelmaa ei synny koska vain toimintakate on sitova.

Palvelujen yksikkökustannuksia laskettaessa ei palvelun käyttäjän kotikunnalla ole merkitystä. Laskettaessa ja vertailtaessa asukaskohtaisia kustannuksia eri palvelujen osalta nämä muille kunnille tuotettujen palvelujen kustannukset tulee eliminoida laskelmista.

Palvelujen yhteiskäytöstä tiedottaminen

Kaikista yhteiskäytön piiriin kuuluvista palveluista tiedotetaan kuntalaisille. Tämä koskee mm. palvelujen saatavuutta, aukioloaikoja ja vuorottelua palvelujen tuottamisessa.

 



JAA:  15.05.2017 13:51