Aluekehittämisen ohjelmien avulla alueet tunnistaneet vahvuutensa
Työ- ja elinkeinoministeriön aluekeskusohjelman, Uudellamaalla toteutettujen kaupunkiohjelmien, alueellisen maaseutuosion ja saaristo-ohjelman ohjelmakausien 2007–2009 loppuarvioinnit ovat ilmestyneet. Arviointien mukaan erityisesti aluekeskusohjelmalla ja osin myös alueellisella maaseutuosiolla on parannettu alueiden kykyä tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittää niitä. Lisäksi näiden ohjelmien kautta saatu rahoitus on nähty hyödyllisenä käynnistysvaiheen välineenä. Saaristo-ohjelma on puolestaan sen pienten resurssien vuoksi koettu lähinnä strategisen tason toimijana. Ohjelmatyössä on vahvasti ollut mukana verkostojen rakentaminen ja vuorovaikutuksen mahdollistaminen. Alueiden väliset verkostot ovat tärkeitä foorumeita tiedon, kokemuksen ja osaamisen levittämisessä.
Aluekeskusohjelma mukautui kaupunkiseutujen vaihteleviin tarpeisiin
Aluekeskusohjelmaa toteutettiin 35 kaupunkiseudulla ja lisäksi toteutettiin kolmea kaupunkiohjelmaa Uudellamaalla. Ohjelma keskittyi kaupunkiseutujen kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Aluekeskus- ja kaupunkipolitiikkaan osoitettiin valtion budjetista ohjelmakaudella yhteensä noin 28,2 miljoonaa euroa. Loppuarvioinnin mukaan aluekeskusohjelman vahvuus on ollut sen joustavuus, mikä on mahdollistanut toimenpiteiden määrittelemisen alueellisista lähtökohdista. Näin alueet ovat voineet etsiä omia vahvuuksiaan ja panostaa niihin. Rahoitus on soveltunut hyvin uusien hankkeiden perustamiseen, ja niille on usein haettu jatkorahoitusta muista lähteistä. Ohjelmaan osallistuminen on lisäksi edistänyt alueiden välistä yhteistyötä, informaation jakoa ja hyvien käytäntöjen leviämistä. Jatkossa aluekehittämisen tavoitteiden tulisi kuitenkin olla aluekeskusohjelmaa selkeämpiä ja yksityiskohtaisempia, jotta niiden toteutumista voidaan seurata paremmin.
Alueellinen maaseutuosio vahvisti alueiden yhteistyötä
Alueellista maaseutuosiota toteutettiin 21 sellaisella maaseutumaisella alueella, jotka eivät kuuluneet aluekeskusohjelman tai Uudenmaan kaupunkiohjelmien piiriin. Valtion budjetista saatiin ohjelmaan rahaa yhteensä noin 3 miljoonaa euroa. Alueellisen maaseutuosion suurin vahvuus oli alueiden välisen yhteistyön luominen ja tiivistäminen. Ohjelman lyhytkestoisuus on kuitenkin heikentänyt sen vaikuttavuutta, ja todellisten vaikutusten odotetaan syntyvän yhteistyön tuloksena vasta myöhemmin. Lisäksi ohjelman kansalliset tavoitteet ovat olleet alueiden näkökulmasta epärealistia resurssien niukkuuden ja toteutusajan lyhentymisen vuoksi. Ohjelmaan liittyvää byrokratiaa on jatkossa tarpeen vähentää, koska pahimmillaan se vie resursseja varsinaiselta kehittämiseltä. Tulevaisuudessa kansalliset ja EU-rahoitukseen liittyvät ohjelmaprosessit on sovitettava yhteen.
Saaristo-ohjelma edisti saariston asemaa
Saaristo-ohjelman painopistealueina olivat vakituisen ja vapaa-ajan asumisen kehittäminen, elinkeinojen turvaaminen, kulttuurin, maiseman ja luonnon saaminen osaksi saariston kehittämistä, toimivat yhteydet ja kunta- ja aluepolitiikka. Saaristo-ohjelma koski koko maata sekä erityisesti niitä saaristoalueita, jotka mainitaan valtioneuvoston asetuksessa saaristokunnista sekä kuntien saaristo-osista. Jatkossa saariston ohjelmallisessa kehittämisessä tulisi panostaa selkeisiin tavoitteisin ja lisätä yhteistyötä erityisesti eri hallinnonalojen välillä ja kansainvälisesti. Lisäksi tulisi nostaa esiin uusia mahdollisuuksia saariston elinkeinojen kehittämisessä erityisesti matkailualalla.
Koheesio- ja kilpailukykyohjelma jatkaa päättyneitä ohjelmia
Vuoden 2010 alusta aluekeskusohjelma, alueellinen maaseutuosio ja saaristo-ohjelman paikallinen ja alueellinen toteuttaminen ovat sulautuneet alueelliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan eli KOKOon. KOKOn ennakkoarviointi valmistui syksyllä 2009, ja sen väliarviointi tehdään vuonna 2011. Arviointien tulokset on otettu huomioon KOKOn suunnittelussa ja toteutuksessa. Jatkossa olennaista on erityisesti yhteistyön ja verkostoitumisen tukeminen, yritysten saaminen mukaan kehittämistoimenpiteisiin ja ohjelman vaikutusten järjestelmällisempi seuranta.
Lisätiedot: aluekehitysjohtaja Janne Antikainen, TEM, puh. 010 606 4915,
Aluekeskusohjelman ja kaupunkiohjelmien ohjelmakauden 2007–2009 loppuarviointi (pdf)
