Pääkaupunkiseudun Kouluterveyskysely osoittaa:

Nuorten ylipaino on lisääntynyt

Nuorten ylipaino on lisääntynyt vuosi vuodelta. Vuonna 2006 pääkaupunkiseudun peruskoulun yläluokkalaisista 13 % ja lukiolaisista 11 % oli ylipainoisia, selviää tänään julkistetusta pääkaupunkiseudun Kouluterveyskyselystä. Vastaavat prosenttiosuudet vuonna 2000 olivat 9 % ja 8 %. Pojista joka kuudes oli ylipainoinen, tytöistä vajaa joka kymmenes.

Nuorten arkirytmi hakusessa

Säännöllinen ateriarytmi ja riittävä lepo tukevat koulutyötä ja auttavat ylläpitämään normaalipainoa. Kouluterveyskyselyn mukaan aamupala jää väliin lähes joka viidenneltä peruskoululaiselta ja 14 % lukiolaisista pääkaupunkiseudulla. Ateriarytmi ei korjaannu myöskään koululounaalla, sillä peräti 74 % yläluokkalaisista ja 67 % lukiolaisista jättää syömättä jonkin aterianosan kouluruoalla. Epäterveellisten välipalojen syöminen on vähentynyt kouluaikana vuodesta 2004. Pääkaupunkiseudun kunnat ovatkin käynnistäneet viime vuosina välipalakokeiluja kouluissaan.

Työ-lepo -rytmi on monella oppilailla koulutyön näkökulmasta epäedullinen. Yläluokkalaisista 29 % ja lukiolaisista 43 % valvoo kouluviikolla myöhempään kuin klo 23. Yläluokkalaisista pojista myöhään valvoo joka kolmas ja lukiolaispojista joka toinen. Yläluokkalaisista ja lukiolaisista tytöistä myöhään valvoo joka neljäs.

Hyvä arkirytmi luo pohjaa myös jaksamiselle. Kyselyn tulosten mukaan keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta koki 12 % pääkaupunkiseudun yläluokkalaisista ja 11 % lukiolaisista. Sekä peruskoulussa että lukiossa 12 %:lla oppilaista oli koulu-uupumusta. Masentuneisuus ja koulu-uupumus olivat tytöille yleisempää kuin pojille.

Kouluterveydenhuollon palveluja kaivataan lisää

Koulun oppilashuollon tehtävänä on tukea ja auttaa oppilasta ongelmatilanteissa ja luoda puitteet hyvälle arkirytmille. Kouluterveydenhuolto on tärkeä osa oppilashuoltoa.

Yläluokkalaisista 14 % ja lukiolaisista 11 % koki, että ei saa apua kouluterveydenhuollosta, koulukuraattorilta, koulupsykologilta eikä opettajalta silloin kun on kysymys muista kuin koulunkäyntiin liittyvistä ongelmista. Joka kuudes vastaaja piti kouluterveydenhoitajan ja lähes puolet koululääkärin vastaanotolle pääsyä vaikeana. Vastaanotolle pääsyn vaikeus heijastuu tyytymättömyytenä kouluterveydenhuollon palveluja kohtaan.

Noin neljäsosa nuorista ilmoitti, etteivät terveystiedon aiheet kiinnosta heitä. Noin 40 % heistä oli sitä mieltä, ettei terveystiedon opetus lisää heidän valmiuksiaan huolehtia terveydestä. Tämä haastaa peruskoulut kehittämään terveystietoa oppiaineena.

Kouluterveyskyselyjä vuodesta 1996

Kouluterveyskyselyä on tehty Helsingissä vuodesta 1996, Espoossa ja Vantaalla vuodesta 1999 ja Kauniaisissa vuodesta 2002 lähtien, aina joka toinen vuosi. Kouluterveyskysely tuottaa tietoa nuorten elin- ja kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista, terveysosaamisesta ja oppilashuollosta kuntien ja koulujen käyttöön. Opettajan ohjaamaan luokkakyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat.

Tänä vuonna Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa Kouluterveyskyselyyn vastaajia oli peruskoulun 8. ja 9. luokilla noin 17 000 ja lukioiden 1. ja 2. vuosikursseilla yli 10 000.

Lisätietoja:
Erikoistutkija Minna Pietikäinen, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, puh. 3967 2636 tai 050 340 7933
Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon päällikkö Hanna Viitala, Helsingin terveyskeskus, puh. 310 46012 tai 050 409 4372 
Linjanjohtaja Outi Salo, Helsingin opetusvirasto, puh. 310 86274 tai 040 760 0865
Terveydenhoidon asiantuntija Sinikka Degerth, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, puh. 8162 33 03 tai 050 525 2368
Rehtori Simo Juntunen, Keski-Espoon koulu, puh. 816 43200
Peruskoulutoimen johtaja Tiina Hirvonen, Vantaan sivistystoimi, puh. 8392 2060 tai 040 707 1115
Ennalta ehkäisevän terveydenhuollon esimies Pirkko Matvejeff, Korso-Koivukylän sosiaali- ja terveyskeskus, puh. 839 32385 tai 040 539 6131

(Tiedote 28.9.2006)